— Missä se poika nyt viipyy? — Ulla-muori tähysti arkihuoneen laajasta akkunasta konepajalle päin, josta kuului työväen äänekästä melua.
— Kuuletkos tuota liehumista nyt taas? Mitä ne tahtovat?
— Mene sitä tietämään — paljon palkkaa ja vähän työtä! — vastasi ukki. — Vaikka eihän ne nyt palkoista. Vallan ne tahtovat!
— Minkä vallan?
— Komennon siellä tehtaalla.
— Kun on tehdas kuin koura, eihän tuossa nyt voi montaa herraa olla.
— Niin monta kuin siellä mustanaamoja riittää.
— Onko se nyt sitten oikein? Poikahan siinä on enimmän raatanut ja rahat hankkinut.
— Poika ei voi tehdä kaikkea yksin, ja siksi täytyy antaa osa apureille.
— Yksin, kaikkea yksin, niinkuin sinä mukamas omalla rättänälläsi! — kivahti muori.