— Tietysti pitää, ja vähintään luutnantti, intoili Säde.
— Oletko pahoillasi?
— Apu olisi niin hyvin sopinut upseeriksi, vastasi hän.
— Kuka on sanonut, ettei hän vielä voi saada ylennystä. Syyt vangiksi joutumiseen voivat olla monenlaiset, lohdutti Siiri.
— Pian saatte kuulla, mitä Avulle on tapahtunut. Aion huomenna matkustaa häntä katsomaan.
— Pääseekö sinne? kysyivät Siiri ja Säde samalla kertaa.
— Sain ainakin passin, ellei matkalla tie pystyyn nouse.
— Niinkin voi käydä. Helsinkiläisiä jätettiin hiljattain Lahteen ja teljettiin koko vuorokaudeksi pieneen koppiin, jossa he olivat vähällä tukehtua. Joku punainen toimitti heidät sitten pääkaupunkiin takaisin, kertoi Siiri.
— Kyllä minä aion päästä Viipuriin vaikka kävellen! huudahdin ja tunsin matkahaluni kiihtyvän.
— No, sinä nyt menet vaikka mistä! kehui Siiri. — Ja kyllä minäkin sinun sijassasi menisin.