— Mi-minäkö…?
— Niin, si-sinä juuri.
— Menetkö sinä myös, Säde?
— Tietysti.
— Ja Taju myös…
— Tietenkin, sinä kukkopoika, etkö nyt ymmärrä? intoili Säde.
Apu räjähti nauramaan aivan kuin vapautuneena jostakin.
— Tanssitaan koko joulu, silloin on lupaa! riemuitsi hän. — Siitäkös elämä nousee, kun Taju saadaan mukaan. Se poika punnitsee joka askeleensa.
— Kyllä me nyt heitämme puntarit nurkkaan! päätti Säde.