Hän astuu sinne sisälle ja katsoo nyt silmästä silmään kauneinta Kristuksenkuvaa, mitä inhimillinen taide on luonut. Ylinnä kuorissa hän istuu, tuo siunaava Kristus, kimaltelevissa mosaiikkikoristuksissaan. Hän on mahtava ja salaperäinen ja majesteetillinen. Lukemattomat ovat ne, jotka pyhiin vaeltavat Monrealeen saavuttaakseen rauhan katsomalla hänen kasvoihinsa. Lukemattomat ovat ne, jotka kaukaisista maista ikävöivät hänen luokseen.
Maa huojuu sen alla, joka ensimäistä kertaa näkee hänet. Hänen silmänsä pakoittavat muukalaisen polvet notkistumaan. Tietämättään kuiskaa katsoja: "Sinä, Jumala, olet Jumala."
Ympäri temppelin seiniä säteilevät ihanissa mosaiikkitauluissa maailman tapahtumat. Ne johtavat ainoastaan häneen. Niitten tehtävänä on vain sanoa: Koko menneisyys on hänen. Koko nykyisyys kuuluu hänelle. Ja samoin koko tulevaisuus.
Elämän ja kuoleman salaisuudet kätkeytyvät tuohon päähän.
Siinä asuu se henki, joka ohjaa maailman kohtalot.
Siitä säteilee se rakkaus, joka vapahtaa maailman.
Ja donna Mikaela huutaa hänen puoleensa: "Sinä Jumalan poika, älä eroita minua sinusta! Älä anna kellekään ihmiselle voimaa eroittaa minua sinusta!"
Kolmas luku
KOTIINTULO
Aivan ihmeellinen seikka on kotiintulo. Matkalla ollessa ei saata kuvitellakaan, että se olisi niin ihmeellistä.