Sillä samassa kun poika oli astunut halkeaman poikki, oli 'hän tullut ajatelleeksi kotimatkaa ja vanhempiaan. Hän ei tiennyt, että sekä aamu että aamupäivä oli kulunut loppuun, ja hän ajatteli: Minun pitää kiirehtiä kotiin, niin ettei heidän tarvitse odottaa. Minä pistäydyn vain ensin katsomaan Maailmanruhtinaan ääntä.
Ja hän hiipi pois ihmisjoukon keskeltä ja kiiruhti kepein askelin hämärään pylväskäytävään, jossa vaskitorvi oli nojallaan seinää vasten.
Kun hän sen näki ja ajatteli, että se joka saisi siitä ainoankin äänen, keräisi kokoon kaikki maailman kansat valtansa alle, ei hän mielestään koskaan ollut nähnyt mitään sen ihmeellisempää ja hän istahti sen viereen katselemaan sitä.
Hän ajatteli, kuinka suurta olisi voittaa kaikki maailman ihmiset ja kuinka mielellään hän tahtoisi puhaltaa tällä vanhalla torvella. Mutta hän tiesi sen mahdottomaksi eikä uskaltanut edes yrittää.
Täten hän istui useita tunteja, mutta hän ei tiennyt, että aika kului. Hän ajatteli vain, kuinka suurta olisi koota kaikki maailman ihmiset valtansa alle.
Mutta sattuipa siten, että tässä vilpoisessa pylväskäytävässä istui pyhä mies ja opetti opetuslapsiansa. Ja hän kääntyi nyt erään nuorukaisen puoleen, joka toisten mukana istui hänen jalkojensa juuressa, ja sanoi hänelle, että hän oli petturi. Henki oli ilmaissut hänelle, sanoi pyhä mies, että tämä nuorukainen oli muukalainen eikä israelilainen. Ja pyhä mies kysyi nyt häneltä, miksi hän oli salaa ja vieraalla nimellä tunkeutunut hänen opetuslastensa pariin.
Silloin vieras nuorukainen nousi seisomaan ja sanoi vaeltaneensa korpien halki ja kulkeneensa suurien merien poikki saadakseen kuulla oikeata viisautta ja ainoan Jumalan oppia. "Sieluni oli kaipauksesta nääntyä", sanoi hän pyhälle miehelle. "Mutta minä tiesin, ettet opettaisi minua, jollen sanoisi olevani israelilainen. Siksi valehtelin sinulle, että kaipaukseni saisi lohdutusta. Ja minä pyydän, että sallit minun jäädä luoksesi."
Mutta pyhä mies nousi kohottaen kätensä taivasta kohti. "Yhtä mahdotonta on sinun jäädä minun luokseni kuin jonkun puhaltaa tuota suurta vaskitorvea, jota me nimitämme Maailmanruhtinaan ääneksi. Sinun ei ole edes lupa jalallasi koskettaa tätä osaa temppeliä, koska olet pakana. Kiiruhda pois, muuten toiset opetuslapseni karkaavat päällesi ja repivät sinut kappaleiksi, sillä läsnäolosi saastuttaa temppeliä."
Mutta nuorukainen seisoi paikallaan ja sanoi: "Minä en mene muualle, missä sieluni ei löydä ravintoa. Mieluummin kuolen sinun jalkojesi juureen."
Tuskin se oli sanottu, kun pyhän miehen opetuslapset nousivat karkottaakseen nuorukaisen. Kun hän asettui vastarintaan, he kaatoivat hänet maahan ja tahtoivat tappaa hänet.