Kauan aikaa pikkupiika sai olla tässä työssä. Rukit surisivat hänen ympärillään ja polkimet liikkuivat ja puolat pyörivät. Hänen päätään alkoi jälleen pyörryttää ja taaskin hänen täytyi tehdä itselleen kaikenlaisia kysymyksiä, jotta pää selviäisi.
"Montakohan vyyhtiä lankaa he ehtivät kehrätä yhtenä aamuna? Ja montako lankavyyhtiä heillä jo on vinnillä valmiina —"
Mutta tosiaankin! Eihän hän vielä ollut nähnyt "pappilanneittä". Olisihan hänenkin pitänyt olla täällä yhtä hyvin kuin pappilanrouvankin. Mutta ehkäpä oli typerää olettaa, että hän kehräisi yhdessä palvelijoiden kanssa. Siksi hän tietenkin oli liian hieno. Sellainen pieni kullanmuru pappilanneideksi!…
Hänhän saisi periä Lövdalan ja koko pitäjän. Hän istui varmaan vieraskamarin sohvassa ja ompeli silkkikukkasia silkkikankaalle.
No, mikäs nyt oli hätänä? Varmaan joku siellä ilvehteli.
Pappilanrouva käänsi vähä-väliä päätään ovelle.
Aamu oli siksi pitkälle jo ehtinyt, että päivä alkoi sarastaa. Pienistä ikkunaruuduista tunkeutui hämärtävä valo sisään. Aina huoneen perälle, missä pikkupiika oli, saattoi nähdä, että kehrääjä, joka istui taimpana, aivan oven suussa, oli lopettanut työnsä. Hän ei torkkunut, vaan istui nojaten kädellään rukinpyörään ja tuijotti eteensä. Mutta sittenkin näytti siltä, kuin hän ei olisi nähnyt mitään, mitä huoneessa tapahtui.
Ja aivan varmaan hän ei huomannut, että pappilanrouva näki hänen rukkinsa pysähtyneen.
Hänen kasvonsa olivat lempeät ja kirkkaat ja hänen siniset silmänsä suuret ja vakavat. Eipä näyttänyt siltä, kuin hän laiskuudesta olisi lopettanut työnsä, vaan siksi, että hänen täytyi istua hiljaa ja ajatella.
Sitä myöten kuin aika kului puristuivat pappilanrouvan huulet yhä lujemmin yhteen. Hänen kasvonsa tulivat niin ankariksi, että miltei olisi voinut pelätä häntä.
Nyt hän pysähdytti rukkinsa ja nousi pystyyn. Mutta toinen istui sittenkin hiljaa alallaan eikä huomannut, että pappilanrouva pujottautui rukkien lomitse ovea kohti. Hän ei liikahtanut vähääkään, ennenkuin pappilanrouva seisoi hänen edessään ja tarttui kädellään häntä niskaan kiinni.