Vuorineuvoksetar. Sen tarinan minä tunnen alusta loppuun. Mutta en minä tule siitä sen viisaammaksi..
Patruuna Teodor. Mutta vuorineuvoksetar muistaa varmaankin, että Pentti-laamanni oli nainut köyhän tytön, jota sanottiin kauniiksi Sigridiksi, kysymättä lupaa veljeltään Birger Jarlilta. Ja että Birger Jarl kokosi miehensä ja läksi Pentin kartanoon ja ettei hän ollut ystävällisellä mielellä perille tullessansa. (Kääntyen Anne-Marien puoleen.) Mutta tiedätkö, mitä Pentti-laamanni silloin teki?
Anne-Marie. En, Teodor setä.
Patruuna Teodor. Sinä et osaa sitä tietenkään arvata.
Anne-Marie. En, Teodor setä.
Patruuna Teodor. Hän läksi metsästämään. (Ilkeämielisellä ilmeellä.) Ja kauniin Sigridin hän jätti kotiin, jotta hän ottaisi vastaan jaarlin ja hänen pahantuulensa. (Osaaottavasti.) Niin, tiedätkö, ei Sigridin ollut niinkään helppo mennä Pentin setää, ei, minä tarkoitan veljeä vastaan ja lepyttää hänet jälleen.
Anne-Marie (alkaa ymmärtää hänen tarkoitustaan). Teodor setä!
Patruuna Teodor. Ei sinun tarvitse olla huolissasi kauniin Sigridin vuoksi, sillä hän suoriutui tehtävästään hyvin. Ja tarina päättyi siten, että Birger Jarl syleili kälyänsä ja sanoi hänelle: "Jos tämä olisi jäänyt veljeltäni tekemättä, niin tekisin sen itse." Niin, ajattelehan, niin hän sanoi! "Jos tämä olisi jäänyt veljenpojaltani tekemättä" — ei, veljeltäni minä tarkoitan tietysti…
Anne-Marie (pudottaa kädestään veitsen ja kahvelin eikä voi pelästykseltään keksiä mitä sanoa).
Patruuna Teodor (tavattoman huvitettuna ja vallattomana). Mitä vuorineuvoksetar luulee veljenpojan ajatelleen, kun hän palasi kotiin metsästysretkeltä ja sai kuulla jaarlin sanat: "Jos tämä olisi jäänyt veljenpojaltani…" Ei, hyvänen aika, nyt minä taaskin erehdyin!… Velihän se oli! Eikö vuorineuvoksetar luule, että hän jäi kotiin seuraavalla kerralla? Metsästäminen voi joskus olla hiukan vaarallista. (Anne-Marielle) Mutta miten sinun laitasi on? Eikö ruoka maita?