Esirippu.
NELJÄS NÄYTÖS.
Bohult pihanpuolelta niinkuin ensimäisessä näytöksessä. Kunniaportti on pystytetty niinkuin silloinkin, nyt ilman harjakoristetta. Aamu kuuden ja seitsemän välillä, viikko tanssiaisten jälkeen.
Vuorineuvoksetar (seisoo näyttämön perällä ja katsoo puutarhaan. Anne-Marie tulee matkapuvussa sisältä talosta).
Anne-Marie. Hyvää huomenta, Gunilla täti! Ei suinkaan täti ole nähnyt, onko Mauritz tullut kylkirakennuksesta?
Vuorineuvoksetar (suutelee häntä poskelle). Hyvää huomenta, kultaseni! Mauritz kulki tästä ohi jo kauan sitten. Hän pyysi, että me auttaisimme sinua köyttämään matkalaukkusi. (Hän kääntyy jälleen puutarhaan päin.)
Anne-Marie. Sitten me olemme kai kulkeneet toistemme ohi. (Aikoo poistua, mutta vuorineuvoksettaren asento herättää hänen uteliaisuuttaan.) Mitä täti katselee?
Vuorineuvoksetar. Minä katselen poikaani Teodoria, kultaseni. Hän on kulkenut edestakaisin puutarhassa siitä saakka kun minä nousin. Luulenpa melkein, että hän on kulkenut tuolla tavalla koko yön.
Anne-Marie (kiiruhtaa paikalle katsomaan). Koko yön! Olisiko Teodor setä kulkenut tuolla tavalla koko yön?
Vuorineuvoksetar. Kultaseni, asia on niinkuin minä sanon. Joka kerta, kun minä heräsin yöllä, kuulin askeleita ulkoa, ja koska pelkäsin varkaita, nousin ylös ja katsoin ulos ikkunasta. Siellä ei ollut varkaita. Poikani Teodor vain kulki ulkona niinkuin hän kulkee nytkin.