Sun elos olkoon, Niin toivon sullen, Kuin linnunpoian Suviaamun tullen.
Kun herätessä Tuli päivyt luokse, Ja ilmat valtas Niin vieno tuokse.
Kun laulut helkkyi Niin joka puolin, Ja siskot lempi Niin hellin huolin.
Kun taivas näytti Niin loistavalta, Ja siipi tuntui Niin kantavalta.
Ja niinkuin sitten, Kun kesää kesti, Se ylös lensi Niin tulisesti,
Niin siekin, lapsi, Kun taivas siintää, Et unelmias Saa maahan kiintää,
Vaan lennä sinäkin Linnun lailla, Ja siivet harjoita Kaukomailla!
KUIN HIIPUVA HIILOS TUMMENTUU.
Kuin hiipuva hiilos tummentuu, Kun tuli sen tuhkaksi söi; Kuin iltakellon helkähdys haipuu pois, Kun se kerran viimeisen löi —
Niin kerran kait ne taistotkin tummuu pois, Jotka tunnetta tulena söi, Ja se sydän niin hiljaan sammahtaa, Joka liekitsi liioin ja löi.