Rose viivytteli hetken.
"Kyllä — tai niin, hän on kertonut koko joukon — hurjia juttuja, joiden luulen olevan enimmäkseen hänen omia sepityksiään. Mutta yksi seikka lienee kai varma, valitettavasti. Ei voine haitata mitään, että sanon sen sinulle. Hän on kai ollut — kihloissa — serkkusi Mogensin kanssa. Ja nyt on tämä muuttanut takaisin vaimonsa luo. He ovat olleet erillään vuoden ajan, mutta vaimo on näet — niin, hänelle on tulossa lapsi. Ja Doris on luonnollisesti äärettömästi katkeroitunut ja harmistunut Mogensin petollisuudesta — tämä oli salannut asian Dorikselta vielä useita kuukausia sen jälkeen kun hänellä täytyi olla tiedossa, ettei hän voinut saada eroa Lise-rouvasta —."
Torkild ei puhunut mitään. Ja Rose lisäsi:
"Sinun ei tarvitse antaa Doriksen tietää, että olen kertonut sinulle tämän."
"En huoli sitä tehdä." Torkild meni vaimonsa luo. "Niin — sinusta kai tuntuu, että sinä olet joutunut naimisiin ihanaan perheeseen —."
"Tunsinhan minä sinun perheesi yhtä hyvin kuin sinä, olin melkein sanoa." Rose pani kätensä hänen olkapäilleen, painoi hänet alas ja suuteli häntä otsalle. "Sinä ja minä vain emme tunteneet itseämme niin hyvin kuin luulimme —."
* * * * *
Seuraavana päivänä, kun Torkild ja Doris kävivät yhdessä kävelyllä, puhui Torkild sisarelleen asiasta. Mutta Doris ilmoitti jyrkästi tahtovansa palata Kööpenhaminaan. Ja viimeiseksi vastaukseksi kaikkiin veljen taivutusyrityksiin hän sanoi äänellä, mikä ilmaisi enemmän ärtymystä kuin mitään muuta:
"Muuten siellä on eräs Jens Lihme-niminen mies. Ja hänen kanssaan näet olen luvannut mennä naimisiin ensi kuussa."
Torkild käveli hetken vaiti. Hän ajatteli, mahtoiko tuossa Doriksen ilmoituksessa olla yhtään totta.