Eldrid jatkoi:
»Eirik sanoi niin — ja hän sanoi aikoneensa lähteä hänen kanssaan edelleen, Gunhildin vähän levättyä, Ylämaihin rikkaisiin sukulaisiinsa, jättää neitonen heidän huomaansa, kunnes hän olisi sopinut Bersen kanssa. Minä luulen ettei hänkään pitänyt Gunhildin ehdotuksesta tulla tänne, jonka Gunhild oli ehdottanut kohtaamispaikaksi.»
»Gunhild ei ole kuullut mitään hänen rikkaista sukulaisistaan Ylämaissa, mikäli minä tiedän. Mutta onhan hyvä, jos Eirik on tullut parempiin ajatuksiin myöhemmin.»
Eirik sanoi rauhallisesti ja vakuuttavasti:
»Onko sinusta merkillistä, Guttorm — jokainen lapsikin tietää näillä seuduin Bersen myyneen vanhimman tyttärensä sille — sille —. Jeftan tyttärellä Judeassa oli parempi kohtalo kuin tällä emännällä. Minä rakastin Gunhildia — ja minä tiesin hänenkin pitävän minusta. Saatuani kuulla Bersen suunnitelleen hänelle samaa kohtaloa aikovan antaa hänet ikälopulle hirviölle, joka oli jo yhden vaimon rääkännyt kuoliaaksi —»
»Mitä puhetta se on», Guttorm keskeytti vihaisesti, »ikäloppu — mies on vuotta, paria sinua vanhempi, kohtelias ja hieno. Niin, hänet naitettiin, ennenkuin hän oli täysi-ikäinenkään, mutta Hillebjørg-rouva eli ainoastaan vuoden tai pari —.»
»Vastako kuultuaan tämän uudesta sulhasestaan», Eldrid kysyi, »Gunhild luopui järjettömästä aikomuksestaan neuvotteli sinun kanssasi?»
»Ei», Guttorm vastasi vastahakoisesti ja hiljaa. »Minä sain tietää lapsen olevan joutumaisillaan onnettomuuteen —. Mutta nähtyään Magnus-herran hän ei voi kieltää ettei isä olisi aikonut järjestää kaikki hänen parhaakseen —. Mutta nyt lienee siitä asiasta jo puhuttu yllin kyllin. Hyvää yötä —.»
»Ei, odotahan, isäntä —» Eldrid meni Guttormin jälkeen ulos.
Hän palasi hetken kuluttua; Eirik seisoi yhä äskeisessä paikassaan.