Valtiollista lyhytnäköisyyttä taasen ilmenee siinä, kun katsotaan heikkoudeksi se, ettei kaikissa suomalaisissa ollut samaa "iloisaa sotakuntoisuuden henkeä" kuin Lallissa. Sillä jos asianlaita olisi ollut sellainen, niin eipä totisesti "viikinkejä" näillä rannoilla löytyisikään. Herra Eklund heimolaisineen saa siis kiittää olemassaoloaan vaan sen vuoksi, ettei ole suomalaisen luonteen mukaista "tunkeutua historian kilpakentälle" kirves kädessä.

Eipä pitäisi maalata paholaista seinälle, eikä puhua hirttohuoneessa narusta! Mutta hra Eklund voi olla sangen levollinen. Suomen kansa ei lue sellaisia tekeleitä kuin on "Svenskt i Finland", jotenka sanotun kirjasen useimmat ärsytykset ja letkaukset kaikuvat kuulumattomiin kapealla, Edeslahden, Töölönlahden ja Lapinlahden[55] välisellä taipaleella.

Kansamme viimeaikaisesta, "monisanaisuuden merkeissä syntyneestä historiasta" ei hra Eklundin pitäisi kovinkaan pisteliäästi puhua, sillä hänen oma "historiansa" "Svenskt i Finland" teoksessa on todella erikoisen monisanainen, eikä se silti pysty muuttamaan kansamme vanhempaa eikä nuorempaa historiaa.

Hra Eklund ei tosiaankaan kainostele. Hän jatkaa "moninaisuuden merkeissä":

"Tämän seikan merkitystä ei ole vähäksi arvattava. Se, mikä on ero eri kansakuntain välillä ja saattaa toisen esiintymään toista etevämpänä, on juuri se terästetty tahto, joka ensin esiintyy rakkautena aseitten käyttöön ja sotaisiin sankaritekoihin, jonka samalla kertaa tulee olla yhtyneenä ritarilliseen mielialaan ja joka ei saa esiintyä sellaisena raakana hillitsemättömyytenä, mikä on tehnyt esim. Hunnit peloittaviksi. Tällainen kimmoisuus, rohkeus ja voima tekee vastaisuudessa tehtävänsä toisilla aloilla…"

Näyttääpä siltä kuin tässä olisi puhe ruumiinvoimista, joissa muka "viikingit" ovat etevämmät kuin "toinen rotu". Mutta mitenkähän sen asian laita oikein lienee? Miten oli laita esim. viimeisissä Olympialaisissa kilpailuissa? Mitkähän "finländarit" siellä näyttivät "terästetyssä tahdossa" ja "voimassa" voittavansa puhdasrotuiset suomalaiset? Kuka Andersson, Pettersson tahi Lundström juoksi niin nopeasti kuin Kolehmainen? Eikö jo jokainen tässä maassa tiedä, että suomalaiset kaikessa voimaa ja kestävyyttä kysyvässä urheilussa ovat ehdottomasti voitolla "finländareista".

Apein mielin käyn pohjalaisen kimppuun, kun itse, — isäni puolelta, — olen pohjalainen, mutta asia ei ole autettavissa.

Herra A. Eklundin pitäisi tietää, ettei vuosisatain kuluessa sorretun Suomen kansan avuksi ole useammin rientäneet kutkaan muut kuin pohjalaiset.

Kuka koetti herättää ruotsia puhuvain rakkautta talonpoikaan, Paavoon, joka "Saarijärven salomailla asui mailla hallaisilla"? — Pohjalainen Johan Ludvig Runeberg.

Kuka kirjoitti suomenkielestä: "sillä siihen on Jumala sille antanut suuria, kuninkaallisia lahjoja ja sitä lasta (suomenkieltä) tulemme käsivarsillamme kantamaan maailmaan." — Niin kirjoitti pohjalainen Z. Topelius.