Herra C.A. Nordmanin kirjoituksessa sanotaan muun muassa:
"Koska saapuivat ruotsalaiset Suomeen? Kuka ensiksi metsästi metsissämme, kuka ensiksi laski verkkonsa järviimme ja merenlahtiimme? Tekikö sen ruotsalainen, vaiko suomalainen? Ja olemmeko me, jotka nyt elämme, niiden germanien jälkeläisiä, jotka kerran, kauvan sitten, aikana, johon historia ei ylety, nousivat maalle Suomen rannoille? Vai ulottuuko sukumme täällä taaksepäin ainoastaan Eerikki pyhän ja Birger Jarlin ristiretkeläisiin — vaiko ehkä myöhempien aikain uutisasukkaisiin?
"Nämät kysymykset nousevat ehtimiseen tieteellisissä keskusteluissa ja kansanomaisissa väittelyissä, sekä tyynesti keskusteltaessa että valtiollisessa kiihotuksessakin. Voimmeko siis odottaa niihin vastausta, vastausta, joka ei olisi ainoastaan otaksuma, vaan joka perustuisi tosiasioihin, mitkä puhuisivat selvää kieltä, jotenka ei niitä voitaisi väärin selittää?"
Kyllä me annamme vastauksen kaikkiin näihin kysymyksiin, yhteen kerrallaan.
"Kuka metsissämme ensiksi metsästi, suomalainen, vaiko ruotsalainen?" — Ei kumpikaan näistä. Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sellaista sekakansaa, jota nyt kutsutaan "ruotsalaisiksi", silloin vielä ollut olemassakaan. Ja suomalaiset, tahi oikeammin länsisuomalaisten esi-isät, saapuivat vasta myöhemmin Pohjois-Europaan. Itäsuomalaisten esi-isät kaiketi vielä silloin asuivat Mustanmeren rannoilla ja tunnettiin nimellä Skytit = Kytät.
Mutta se kansa, joka ensiksi harjoitti metsästystä Suomessa, oli sama kansa, joka metsästeli koko Europassa ja Aasiassa; se kansa, joka kutsuu itseään Same (Lappalaiset) ja jota Aasiassa kutsutaan Samo-jäd sekä Japanin pohjoissaarilla Aino.[56]
Samaa, muinoin Ranskassa asunutta kansaa kutsuvat ranskalaiset oppineet vielä nyt, viisaasti kyllä, vaan: "Nos chasseurs de rennes" (meidän peurametsästäjämme). Mutta Taylor on todistanut, että se oli samaa Same-kansaa. Ja hra Nordman kumppanineen voi Taylorin teoksesta "On the origin of Aryans" havaita, että Taylor puhuu "lappalaisista pääkalloista", joita on löydetty Ranskan vanhimmista hautapaikoista, erittäinkin Auvergnen maakunnassa.
Hra Nordman sanoo, että kysymys: "suomalainen, vaiko ruotsalainen ensiksi j.n.e." ehtimiseen nousee tieteellisessä keskustelussa; mutta sellainen keskustelu, jolla ei ole pohjaa (kun "ensiksi" ei ollut kumpikaan), ei ole tieteellinen, vaan korkeintaan "valtiollista kiihotusta", kuten hän itsekin sanoo.
Tästä riippuu, että esim. professori T.E. Karstenin lentokirjasessa "Ruotsalaisten asutuksesta Suomessa", ei ole paljoakaan tieteellistä pohjaa. Hän puhuu siinä m.m. ruotsalaisesta kansallisuudesta 2,500 vuotta ennen Kristusta; toisin sanoen 1,700 vuotta ennen Rooman perustamista! Se on tusinatyötä ja lisää vaan käsitteiden hämmennystä opiskelevan nuorison keskuudessa.
Ruotsalainen kansallisuus on peräisin verrattain myöhäisiltä ajoilta. Mitenkä tämä sekakansa on syntynyt lappalaisista, suomalaisista, itä- ja länsigöteistä y.m., siitä kerron vastaisuudessa.