Herra Karstenin todistustapa muistuttaa autuaasti nukkuneen O. Rudbeck'in todistusta siitä, että Aatami todella oli tehty maan tomusta:
Aatami, nuori mies,
Hän seisoi tomussa —
Siis ol' hän — tomua.[61]
Tästäpä muistuu mieleen, että ruotsalaiset eivät ole ruutia keksineet. Mutta he eivät ole keksineet tomuakaan, — damm-sanaa. Sillä saksalaisten tomu on Staub.
Damm-sanan ovat ruotsalaiset, kuten ennen mainittu saksalainen tiedemies Jakob Grimm sanoo, "deriveranneet" (johtaneet) itselleen suomalaisesta tamppu-jauhosta.
Tamppu johtuu sanasta tammipuu, jonka terhoista suomalaiset muinoin tekivät hätäjauhoja. — Tammipuu = tam'puu = tamppu'-jauhoja.
Sellaista oppivat he tammenterhoista tekemään silloin, kun he vielä oleskelivat Keski-Europassa ja Ruotsin eteläosissa. Kun heidät sitten työnnettiin tänne Pohjolaan, oppivat he täällä tekemään hätäleipää petäjän sisäkuoresta, mutta entinen nimi, "tamppu-jauhot", pysyi sellaisenaan. Tästä tamppu-sanasta muodostui sitten Ruotsissa sana damm merkitsemään tomua.
Suomalainen "tomu"-sana on toista juurta. Samaa juurta on tomahdus. Kun tomahdus yhtyy hakkaus-sanaan, saadaan Amerikan "intiaanien" kuuluisa sotakirves: Tomah-hauk'. — Syvällä tammen juuret!
Muinaistiede ei vielä ole verrannut Amerikan alkuasukkaitten kivikirveitä — esim. British Museum'issa Lontoossa — muinaissuomalaisten kivikirveisiin. Kunhan se tapahtuu, saavat ehkä jonkun verran valaistusta kaikki epäilijätkin ja tulevat huomaamaan mikä kansa oikeastaan on vanhin maailmassa.
Mutta niitä aikoja odotellessamme saatamme taas luoda silmämme meidän pikku-piiperoisiimme täällä ja heidän epätoivoiseen taisteluunsa maan, mutta erittäinkin Pohjolan maan henkivoimaa vastaan.
Muinaistutkimuksesta kirjoittaa hra C.A. Nordman "Svenskt i Finland" teoksessa m.m. seuraavaa: