Ei epäilemistäkään! Tämä se oli! — Louise, oma Louiseni! riemuitsi Johannes ja veti häntä puoleensa, kiihkeästi, niinkuin maalla syyskuulla vedetään omenanvarasta säärestä.
— Herra Pitkänen… Johannes… te tulette niin äkkiä, mutta minun sydämeni on sinun omasi, kuiskasi Louise, ja painoi poskensa hänen päällystakkinsa silkkiselle rintapielelle.
— Oma Louiseni, minä…
— Vait, joku tulee…
Tuskin he olivat päässeet muulle, kylmälle ja tunteettomalle maailmalle sopivan matkan päähän toisistaan, ennenkuin Lovisa Suvanto, pyylevänä, kookkaana ja sininen kävelypuku yllä seisoi heidän edessään.
— Sinä… tääl… herra Pitkänen täällä! — Ei, Louise, ei auta
teeskennellä… olethan paras ystäväni ja saat siis heti tietää kaikki.
Tämä rakas, armas mies kulta tässä on eilisestä asti minun sulhaseni. —
Mutta Johannes, miksi sinä vitkastelet? Pappa odottaa!
Ja sitten hän lensi Johanneksen kimppuun kuin tuulispää rauhallisen heinäru'on kimppuun, ja epätoivon vallassa tunsi Johannes, kuinka mielen lujuus, rohkeus ja miehellinen arvokkaisuus, mitä luonto oli hänelle sallinut, kiireesti poistui hänen sydämestään ja rytäkällä vaipui syvälle, syvälle alas hänen saappaisiinsa.
HAJANAISIA PIIRTEITÄ LIIKE-ELÄMÄSTÄ.
Aikain alussa taikka ainakaan heti sen jälkeen ei ymmärretty muulla tavoin päästä omistamaan sitä, mikä oli toisen omaa ja jota tahdottiin itselle, kuin lyömällä kuoliaaksi tai ainakin rökittämällä pahanpäiväiseksi omistaja ja ottamalla se väkivallalla. Tämä oli tavaranvaihdon eli kaupan kaikkein ensimmäisin muoto ja sitä nimitettiin omankädenkaupaksi.
Mutta ihmiskunta lisääntyi, kuoliaiksi lyödyillä oli sukulaisia, seuraystäviä ja viiratovereita, jotka koettivat kostaa heidän kuolemaansa, ja ihmisten tappamisesta alkoi olla hankaluuksia, sittenkin vaikka oli kuinka väkevä. Silloin pisti jonkun älyniekan päähän antaa tuon halutun tavaran omistajan elää ja tehdä hänen kanssansa sellainen suostumus, että antaa hänelle jotakin sijaan: karhunnahan vasikasta, vakallisen rukiita hameesta j.n.e. Siten oli alkanut vapaa tavarainvaihto ja sitä nimitettiin yksinkertaisesti vaan kaupaksi.