Tämä hyvin tavallinen johdonmukaisuus ei ole ensinkään filosofillinen.
Kohtuullinen epäluulo saattaa olla viisas, liiallinen ei koskaan.
Saatuani tuon viittauksen turva-enkelistäni, minä otin häntä entistä tarkemmin tutkiakseni, ja päivä päivältä vahvistuin luottamuksessani hänen vilpittömään ja jaloon luonteesensa.
Kun kerran yhteiskunnallinen järjestys on aikaan saatu, olipa se enemmän tai vähemmän hyvä, voivat kaikki virat tässä yhteiskunnassa, joita ei yleinen mielipide saata katsoa kunniattomiksi, kaikki virat, jotka lupaavat jalolla tavalla edistää yleistä hyvää ja kansan enemmistön mielestä myöskin täyttävät, mitä ovat luvanneet — siinä yhteiskunnassa voivat kaikki virat, joista ainoastaan ilkeä ihminen uskaltaa väittää, ett'ei kunnollisten miesten sovi olla yhteydessä niitten kanssa, kuitenkin tulla täytetyiksi kunniallisilla miehillä.
Olen lukenut kertomuksen eräästä kveekarista, joka kammosi sotamiehiä. Kerran hän näki, kuinka sotamies vaatteineen päivineen syöksähti Thames virtaan pelastaaksensa erään onnettoman henkeä, joka oli sinne hukkua. Silloin hän sanoi itsekseen: "Olen ja pysyn kveekarina; mutta ovathan sotamiehetkin hyviä ihmisiä".
XCVIII LUKU.
Stundberger saattoi minut vaunuille asti, joihin nousin santarmikorpraalin kanssa, jonka haltuun nyt olin jätetty. Satoi ja oli kylmä tuuli.
— Käärikäät nuttunne hyvin ympärillenne, neuvoi Stundberger; peittäkäät paremmin pääkin, ett'ette sairaana palaa kotiinne; siihen ei tarvita paljon ennenkuin vilustutte! Paha, ett'en saa teitä palvella Torinoon asti!
Ja nämät sanat hän lausui aivan sydämellisellä ja liikutetulla äänellä!
— Vastedes, lisäsi hän, teillä ei luultavasti koskaan ole kukaan Saksalainen seurustajana; kenties ette koskaan enää tule kuulemaan tätä kieltä, joka Italialaisen korvassa kuuluu niin kovalta. Ettepä juuri sitä kaivannekaan. Saksalaisten luona saitte niin paljon kärsiä, että tuskin tahdotte meitä liioin muistaa. Vaan yhtähyvin minä, jonka nimen te tulette pian unohtamaan, minä, hyvä herra, olen aina sulkeva teidät rukouksiini.
— Ja minä teidät, vastasin minä, antaen kättä hänelle vielä viime kerran.