Omasta puolestaan Makari neuvoi alistumaan Olgan toivomukseen. Kun häneltä kysyttiin, oliko Olga tosiaan näyttänyt rasittuneelta, ei hän mitään varmaa vastausta antanut. Arveli vain:
— Hittoko niiden suuren maailman naisten kaikki sairaudet selville otti! Tottapa lie sairas, kun kerran vakuutti olevansa.
Itse asiassa Olga oli Makarin mielestä näyttänyt terveemmältä kuin konsanaan. Oli hän kuitenkin siksi hienotunteinen, että piti huomionsa omana tietonaan.
Mutta pian alkoi urakoitsijain kesken levitä kummallisia huhuja. Ne tuntuivat alussa uskomattomilta, niille kohautettiin vain olkapäitä ja naureskeltiin, mutta ne kävivät päivä päivältä yhä itsepintaisemmiksi. Kohta kuiskailtiin ihan julkisena salaisuutena, että Olgalla taisi olla lääkäri, jonka hoidossa hän merkillisen hyvin viihtyi. Ja päällepäätteeksi tiedettiin tämän ihmelääkärin olevan urakoitsijan, tähän asti aivan tuntemattoman nousukkaan, syntyjään suomalaisen ja aivan ensikertalaisen Petroskoin kaupungissa. Nimenkin muutamat tiesivät mainita sekä sen, että oli tämä urakoitsija jo hyvän aikaa kaupungissa oleskellut sekä heti tultuaan herättänyt suurta huomiota.
Enempää ei tarvittu. Urakoitsijain mahtava ammattikunta joutui kuohuksiin, ja kuohunta alkoi sieltä levitä muihin piireihin kaupungilla.
Tällä kohtaa on tarpeellista sanoa, että Ali Martikainen unohti Olgan hyvän neuvon, jätti nyhtäisemättä Rybinskajan hampaat. Ne hampaat alkoivat tehdä työtään, ne nakersivat hellittämättä ja jättivät hyvää jälkeä.
Rybinskaja kuiski ystävättärilleen, miten hän aivan yllättämällä oli tavannut Olgan suomalaisen urakoitsijan seurassa ja heti ensi vilkaisulla huomannut heidän välillään olevan hellän suhteen. Jatkettiin sitten asian pohtimista ja saatiin lisää kumoamattomia todisteita: Olga oli käynyt suomalaisen urakoitsijan hotellissa häntä tapaamassa ja mennyt oikein hänen yksityishuoneeseensa! Tosin palveluskunta, jolta asiaa urkittiin, vakuutti hänen siellä vain pistäytyneen, mutta ties niitä uskoa. Olivat tietysti lahjottuja kaikki tyyni ja pelkäsivät vielä päällepäätteeksi sekä Olgaa että sitä suomalaista, kun sen velhoudesta alussa niin kummia tarinoita kerrottiin. Ja vaikka olisi vain pistäytynyt, niin entäs sitten. Skandaali oli jo sekin, ilmeinen skandaali piireissä liikkuvan naisen teoksi!
Rybinskaja oli tarmokas ja kekseliäs nainen. Kun hän kerran oli saanut tuulta purjeisiinsa, päätti hän ottaa täyden selon Olgan ja suomalaisen urakoitsijan suhteesta.
Asia näytti olevankin helppo paljastaa: Loginovien koti oli kaupungin ulkopuolella. Sinne pääsi kaupungista vain yhtä tietä myöten, ja siinä, missä kaupungin kadut päättyivät ja tämä tie alkoi, sattui aivan lähellä asumaan Rybinskajan paras ystävätär Harpunova, notaarin vaimo.
Tämän luo Rybinskaja nyt säntäsi selittämään, että olisi syytä ryhtyä pitämään silmällä Loginovien kotiin vievää tietä. Saattoi nähdä sillä tiellä mitä hyvänsä, lisäsi hän salaperäisenä.