Sam Oulton alkoi ärtyä.
"Te, pojat, tarvitsette vielä maitopulloja!" ivasi hän. "Jos tästä leiristä tulee kirottu lastentarha, täytyy kai minun yksin tappaa tuo elukka!"
Silloin päällikkö, joka oli nyt täysin arvioinut tilannetta, piti paraana sekaantua asiaan. Karhu polki yhä paikallaan pyssy olalla. Mutta se näytti odottavan jotakin.
"Mars!" sanoi päällikkö kovalla äänellä.
Heti karhu astui eteenpäin kömpelöin, mutta vakavin askelin suoraan
poikki huoneen sitä ryhmää kohti, missä olivat päällikkö, Eph Babcock,
Evan Morgan ja Jimmy Dillihunt. Päällikkö odotti sitä tyynenä, samoin
Evan. Mutta Eph ja Jimmy alkoivat siirtyä hermostuneesti pöydän ympäri.
"Seis!" komensi päällikkö, ennenkuin karhu pääsi liian lähelle.
Karhu pysähtyi, ja jokainen veti pitkän henkäyksen.
"Kas nyt, Sammy", alkoi päällikkö juhlallisella äänellä, "heitä sinä puheet tappamisesta. Eikö sinulla ole silmiä päässäsi? Kesy karhu se on, ja aika tyytyväinen se onkin päästessään taas ystävien luo, kun on saanut harhailla yksin tuolla talvisessa metsässä. Katsokaas nyt! Oikein taitava sotilas se on. Huomi-o!"
Komentosanan lopputavun kajahtaessa karhu ponnahti asentoon. Mutta se yritti liian hätäisesti. Pyssy luiskahti sen karvaisesta käpälästä ja putosi kolisten lattiaan. Karhu painoi pelokkaana alas päänsä ja sulki silmät tiukasti ikäänkuin iskua odottaen.
Ilmeisesti Tim Gallagher oli oikeassa. Se oli opetettu karhu, ja nyt se oli tullut rukoilemaan heiltä vierasvaraisuutta. Iloissaan kuin lapset alkoivat miehet kompuroida lavitsoiltaan tehden monenmoisia huomautuksia.