"Se on ehkä sitä suurempi häpeä. Kuka sen tietää, mutta se olisi ehkä sittenkin ollut paras paikka hänen häpeänsä piilottamiseksi."
Sim nousi ja kiiruhti pihalle kohottamatta katsettaan maasta.
"Olette karkoittanut hänet pois jälleen, tiedättekö sen?" sanoi Rotha voiden jälleen puhua. Hänen silmänsä leimahtelivat, kun hän katsoi suoraan pappia silmiin.
"Siinä tapauksessa olen tehnyt hyvän työn, nuori nainen." Tarkasteltuaan Rothaa hyvin halveksivasti hän lisäsi: "Ja mitä sinulla on täällä tekemistä?"
"Hoidan rouva Raytä muitten tehtävieni lomassa."
"Todellako? Onko sinua pyydetty tulemaan tänne?"
"On tietysti."
"Kuka sitten?"
"Ralph, hänen poikansa."
"Kuinka vähän hän on siinä tapauksessa sinua kunnioittanutkaan, nuori nainen."