"Niin, niin, miehet, asiat ovat niinkuin olen ne kertonut. Koko maa on menossa hunningolle ja nuori Kaarle aikoo katkaista melkein jokaisen kaulan, joka on taistellut Oliverin puolella häntä vastaan. Enkä ole puhunut muuta kuin totta hallituksen vakoojista, joita on kaikkialla, ehkä paraillaan täälläkin keskuudessamme. Ja vanha Wilson oli sellainen vakooja, ei enempää eikä vähempää, ja hän aikoi hankkia vangitsemismääräyksen Ralph Raylle. Siinä nyt kuulitte koko jutun."
"Mutta Sim teki siitä lopun repäisevällä tavalla", sanoi Reuben myhäillen. "Hän ei aavistanutkaan, millaisen palveluksen hän teki Ralphille tuona yönä Martinmessun aikana."
"Muistaakseni olen kuullut ihmisten kertovan, että Ralph oli pelastanut Wilsonin hengen sodassa", sanoi Monsey. "Miksi siis Wilson syytti häntä ja koetti saada hänet hirtetyksi?"
"Koira lakkaa ulvomasta, kun heität sille luun, mutta vakoilija on koiraakin pahempi", vastasi Matthew syvämielisesti.
"Mutta miksi hän tahtoi tehdä sen?"
"Tietysti kostaakseen vain vanhalle Angukselle."
"Sen on täytynyt johtua vielä jostakin muustakin, Matthew, aivan varmasti."
"Minä puolestani en ole kuullut milloinkaan muuta."
"Vanhalla Wilsonilla oli varmaankin rahoja taskussaan tuona yönä", sanoi Monsey, joka oli katsellut vakavasti tuleen kädet ristissä polvien ympärillä.
Saadessaan tällä tavoin rohkaisua rikki viisaalle mielijohteelleen, mihin hän äsken itse oli vihjaissut, sanoi sama paimen, joka äskenkin oli puhunut: "Niin, mistä hän muualtakaan olisi voinut ne hankkia, kysyn minä?"