"Äitiraukka! Entä Rotha, onko hän —"
"Rotha voi hyvin."
"Jumalalle kiitos! Ehkä sitten kun näistä surullisista tapauksista on kulunut pitkälti aikaa ja ne ovat muuttuneet hämäräksi muistoksi — niin ehkä hän sitten löytää onnensa veljeni rakkaudesta."
"Willynkö?" kysyi Robbie hämmästyneen näköisenä.
Kaikki vaikenivat hetkiseksi.
"Hän on ollut kuin enkeli", sanoi Robbie lämpimästi.
"Enemmän — hän on ollut nainen; Jumala siunatkoon ja suojelkoon häntä!" sanoi Ralph.
Robbie katsoi Ralphia kasvoihin kyyneleet silmissään.
Sim istui paikoillaan vaikeroiden.
"Pieni Rotie-kultaseni!" mumisi hän. "Pieni orpo Rotie-raukkani!"