Oliko kaikki ollut vain unta?
Hän oli vain kahdenkymmenen kyynärän päässä talosta. Eteisen ovi oli auki. Pelästyneenä sydänjuuria myöten hän hyökkäsi sisään. Ketään ei ollut eteisessä. Ei kuulunut muuta ääntä kuin hiljainen puheen sorina keittiöstä.
Hän juoksi yli lattian ja vetäisi auki keittiön oven. Työmiehet olivat illallisella jutellen, nauraen, syöden ja tupakoiden.
"Ettekö nähneet jonkun käyvän talossa?" hän huudahti.
Miehet nousivat ylös. Hetkisen vallitsi täydellinen hiljaisuus.
"Koska?"
"Nyt."
"Ei. Kuka joku se olisi?"
Greta kiisi tiehensä selittämättä sen enempää. Keittiö oli kaukana erillään. Hugh Ritsonin huone avautui juuri portaan päähän toiseen kerrokseen. Portaat ylös lähtivät melkein heti, kun ulkoa tultiin eteiseen. Harpattuaan ylös hän kiskaisi auki Hughin oven. Hugh oli istumassa pöytänsä ääressä ja tutki joitakin papereita lampun valossa.
"Oletko sinä nähnyt Paulia?" kysyi Greta kiihkeästi kuiskaten ja kauhistunein ilmein.