"Eipä tierä, vaikk' olisikin kun ajetaan ihmiset vuoteesta tällaiseen kylmään yöhön", mutisi Peter maiskautellen suutansa tunnustellakseen, vieläkö kieli olisi sulana.
IX LUKU.
Hugh Ritson oli tyytyväinen huomatessaan, että Greta uskoi harhaluulon häntä pettäneen. Hänestä ei ollut ollenkaan vastenmielistä ajatella, että yliluonnolliset otaksumat neitoa kiduttaisivat. Mielellään hän tahtoi johtaa Gretan siihenkin ajatukseen, että Paul luulottelemalla, että hän muka olisi poissa Newlannista, tahtoi morsiantaan pettää. Ainoa asia, joka Hugh Ritsonia huoletti, oli pelko, ettei Greta vain jollakin tavalla saisi selville tavanneensa silloin jonkun toisen miehen.
Mutta itse hän oli asiasta varma. Hän ei epäillyt enää, että todellakin oli toinen mies, joka muistutti Paul Ritsonia niin täydellisesti, että heidät kolmesti ennen ja nyt vielä kerran oli vaihdettu. Tämä toinen mies näytti voivan hallita hänen, hänen veljensä, hänen äitinsä, vieläpä Gretankin elämää. "Kuka hän oli?"
Jäätyään pihalle yksin, kun vaunut vierivät pois Hugh Ritson värisi ja katsoi pelokkaasti ympärilleen. Hän oli nauranut toivottaessaan Gretalle hyvää yötä kuten mies, jota eivät mitkään huolet paina, mutta epävarmuus kuitenkin jäyti hänen sydäntänsä. Hän palasi kiireesti huoneeseensa, istahti pöydän ääreen, otti kirkkoherra Christianin lähettämän paperin ja luki sen yhä kasvavalla kiihkolla.
Hän luki sen ja luki uudestaan, hän näytti ahmivan sen rivi riviltä, sana sanalta. Kun hän tahtoi asettaen sen pois, hänen sormensa vapisivat niin, että se putosi ja noustessaan hän tunsi jäsenensä kankeiksi.
Mitä hän oli pelännyt, se hänelle esiintyi nyt täydellisenä varmuutena. Hän avasi laatikon ja otti sieltä esille kolme todistusjäljennöstä, jotka herra Bonnithorn oli hänelle tuonut. Valiten niistä aikaisimmat päiväjärjestyksen mukaan hän asetti ne sen kirjelmän rinnalle, jonka hän oli kirkkoherra Christianilta saanut.
Toisen mukaan Paul, Grace Ormerodin ja Robert Lowtherin poika, oli syntynyt 14 p. elokuuta 1845.
Toisen mukaan taas Paul, Grace Ormerodin ja Allan Ritsonin hyvämaineinen poika, oli vielä sylilapsi marraskuun 19 p. 1847.
Paul Ritson ei voinut olla Paul Lowther.