"Se on valhe, poikaseni, sillä hän näyttää antaneen sinulle mustan silmän — ja se oli oikein — estääkseen sinua pistämästä nenääsi joka paikkaan."
Tämän jälkeen Gubblum istui runsaan puolen tuntia aivan ääneti. Rouva Drayton tuli alas ja järjesti niin, että Gubblum saisi nukkua yönsä talossa. Hänen vuoteensa oli pienessä huoneessa toisessa kerroksessa talon takaosassa, ja sen ovi oli ullakolle johtavien portaitten juurella.
Gubblum lähti ylös väittäen olevansa väsynyt ja pyysi näyttämään, missä hänen huoneensa on. Jabez sytytti kynttilän, ja niin he yhdessä lähtivät.
"Mihinkäs tuo vie?" kysyi Gubblum osoittaen porrasta, joka oli hänen ovensa vieressä.
"En tierä", murahti Jabez nyrpeissään. Hän yhä märehti Gubblumin huomautusta mustasta silmästä.
"Hän on hapan kuin etikkasieni", ajatteli Gubblum.
Kuului askeleita yläpuolelta.
"Kukas nukkuu kyyhkyslakassa?" kysyi Gubblum ojentaen sormensa ylöspäin.
"En tierä", kertasi Jabez.
"Hän on vihoissansa", ajatteli Gubblum.