"Minulla tuskin on ollut vähintäkään apua etsinnässäni", virkkoi herra Bonnithorne. Taas hetken asteltuansa: "Olen löytänyt vain medaljongissa olevan valokuvan ensimmäisestä vaimosta", herra Bonnithorne alkoi kaivaa povitaskuansa.
"Minun veljeni Paul elää. Mitä mahdollisuutta —"
"Tässä se on", sanoi herra Bonnithorne näyttäen pientä valokuvaa.
Hugh Ritson otti sen osoittaen sangen vähän mielenkiintoa.
"Tämähän on jonkun nunnan valokuva", hän virkkoi, kun hänen katseensa oli sattunut siihen ja hän huomasi viitan ja hunnun.
"Kokeilija — niin, se hän oli, ennenkuin Lowther kohtasi hänet", sanoi herra Bonnithorne.
Sitten Hugh Ritson pysähtyi. Hän tutki tarkasti valokuvaa ja katseli vuoroin sitä, vuoroin taas asianajajaa. Hänen kylmäverisyytensä, jonka hän tähän asti oli säilyttänyt, näytti kokonaan hänet jättäneen. Kuva vapisi hänen kädessään. Herra Bonnithorne ei näyttänyt ollenkaan huomaavan hänen kiihkoansa.
"Olisiko se otaksuma? Varmasti sen täytyy olla otaksuma!" hän mutisi.
Sitten hän kysyi ääneen, mikä oli ollut nunnan nimi.
"Ormerod."