"Niin on — Paulin sisarpuoli."
Hugh Ritson katsoi suoraan herra Bonnithornen kasvoihin.
"Ja minkä ikäinen pitäisi Paul Lowtherin nyt olla"?
"Tjaa, vanhempi kuin sinä luonnollisesti. Ehkäpä yhtä vanha — niin, ehkä yhtä vanha — juuri yhtä vanha kuin sinun veljesi."
Hugh Ritsonin epävarma jalka astui raskaasti kiville. Hänen huulensa vapisivat. Hetkisen näytti kuin jokin olisi hänet hurmannut. Sitten hän pyörähti ympäri ja mutisi:
"Lörpötystä! Se ei voi olla uskottavaa! Häväistä siten koti, se voisi loukata miestä, taivas tietää, kuinka syvästi."
Herra Bonnithorne katsoi häneen kysyvästi.
"Anteeks', minä en voi ymmärtää, käyttääkseni sinun sanojasi, mitä tuo viimeinen aprikointi sinua hyödyttää."
"Herra Bonnithorne", sanoi Hugh Ritson ojentaen kätensä, "sinä ja minä olemme olleet hyviä ystäviä, emmekös ole?"
"Oh, parhaimmat ystävät!"