"Jos saatte toiset panttaukset mitättömiksi, minulla ei ole mitään syytä olla lainaamatta teille rahaa maiden ja talojen kiinnitystä vastaan," sanoi vieras herra. Tämän kuultuaan Hugh Ritson kumarsi ja näytti tyytyväiseltä.
Hän soitti aamiaiselle.
"Pyytäkää herra Paul tänne, jos hän on valmis", hän sanoi, kun Dinah toi tarjottimen sisään.
"Herra Paul on vielä vuoteessa, herra", hän sanoi ja lisäsi sitten itseksensä: "Tietysti väsyttää — sellainen lurjusteleva elämä. Sellaista se ei ennen ollut. Ei uskoisi, että mies voi niin muuttua kahressatoist' kuukauress' —"
"Ah, minä menen itse häntä katsomaan", sanoi Hugh ja pyytäen anteeksi hän jätti huoneen.
Bonnithorne seurasi häntä oven ulkopuolelle.
"Oletko sinä ajatellut seurauksia?" hän kysyi. "Siitä tulee julkinen skandaali."
Hugh hymyili ja vastasi tyynesti:
"Ketä se — vahingoittaa?"
"Jumala tietää!" sanoi asianajaja tavallista voimakkaammin.