Hugh Ritson kääntyi ympäri ja katsoi häntä tiukasti silmiin.
"Mikä on teidän nimenne, ukkoseni?"
"Davey Braithwaite."
"Sittenhän te olette se nuori leski, jonka vaimo kuoli viime viikolla?"
"Olen", hän vastasi painunein päin.
"Teidän lapsenne kuoli ennen äitiä, eikös kuollut?"
"He ovat menneet molemmat!"
"Eikä teillä koko avarassa maailmassa ole ainoatakaan ihmistä, joka jäisi suremaan?"
"Ei, tässä on koko minun heimokuntani."
Hugh Ritson ei puhunut enempää. Kova hymy leikki hänen valkeilla kasvoillansa ja sinä hetkenä hän alkoi pelastustyönsä.