»Mutta juuri siihen mieheen luotin…»
»Sitä arvelin.»
»Kuka hautaa nyt poika-parkani?»
»Kunnan hautaajat pitävät siitä huolen.»
Käytävästä kuuluvat askeleet keskeyttivät koputukset, ja keskustelu lakkasi. Bruno ei nukkunut. Katkerat, synkät ajatukset valtasivat hänen mielensä, ja hän käveli edestakaisin pimeässä. Vähää jälkeen kello 5:n naapuri koputti taas.
»Ei ollut kaunista, että Rossi lähti.»
»Hyvä se oli. Hyvä, että pääsi pakoon.»
»Mitenkä pakoon? Parlamentinjäsenenä hän ei ollut missään vaarassa. Muu syy siihen lienee ollut.»
»Mikä muu syy?»
»Itse tiedätte kai parhaiten. Joku nainen?»