»On», sanoi Bruno.
»Oletko varma siitä?»
»Olen.»
»Hyvä.»
»Sinä näet, että tämä kirje on osoitettu vaimollesi?»
»Näen. Mutta teidän on turha ruveta tuota jauhamaan. Kyllä minä ymmärrän tarkoituksenne.»
»Et saa puhua noin hänelle, Rocco», sanoi presidentti. »Muista, että hän on oikeuden edustaja.»
»Enkö saa? Sanokaa siis hänen kunnia-arvoisuudelleen, että minun vaimoni ja Davido Rossi olivat kuin veli ja sisar, ja jokainen, joka ajattelee pahaa siitä, on konna.»
Niin sanoen Bruno heitti kirjeen takaisin pöydälle.
»Etkö tahdo lukea sitä?»