"Hän oli seitsenvuotinen, ja minä olin kuusi ja puoli, ja päivää ennen hän oli kosinut minua hedelmäpuutarhassa."
"Hiukan lisää teetä? Eikö? No kakkua sitten", ja sitten Glory taas rupesi nauramaan.
"Suu kiinni, Glory! Ei kukaan välitä sinun teestäsi. Me tahdomme kuulla tuon kertomuksen", sanoi Rosa.
"Tietysti, tietysti", sanoi lordi Robert, ja kaikki rupesivat taas nauramaan.
"Glory ihaili matkoja ja juhlakulkueita siihen aikaan —"
Glory tukki korvansa ja alkoi laulaa:
"Villi, Villi, vekkuli Lypsäjätä suuteli La, la, la, la, laa!"
"Ihmisillä olisi paljon näkemistä, elleivät he menettäisi aikaa työhön —"
"Villi, Villi, vekkuli Lypsäjätä…"
"Glory, ellet nyt ole vaiti, ajamme sinut ulos!" Ja Rosa heilutti uhkaavana korrehtuuriarkkiaan.