"Mutta sinun toimesi — sinun suuri menestyksesi."
Glory pudisti päätään vakavana.
"Se on ollutta ja mennyttä."
"Mitä?" John kohottautui kyynäspäänsä nojaan.
"Kun sinä olit mennyt ja melkein kaikki luopuivat sinun työstäsi, arvelin minä ehkä voivani jatkaa sitä pieneltä osaltani."
"Ja sinä rupesit siihen työhön?"
Glory nyökäytti päätään.
"Jumalalle kiitos! Oi, Jumala on hyvin hyvä!" John makasi vuoteellaan hengittäen syvään. Glory naurahti hermostuneesti.
"Aiotko sinä vallan saattaa minut häpeään? Täytyykö minun nyt väkisin työntäytyä sinulle, hyvä herra? Vai ehkä sinä et ollenkaan aio huolia minusta?"
"Mutta miksi minä pakottaisin sinua kantamaan sortuneen miehen nimeä koko loppuikäsi? Minä kuolen häpeässä, Glory."