"Niin."
"Ja talvella! Niin pitkälle, kylmälle matkalle!"
"Minä olen vahva, Thora — ei minua koskaan pakkanen hätyytä."
Hänen surulliset silmänsä kiilsivät, ja Thoran kurkkuun nousi pala.
"Käytän sitä laivassa ja junassa ja kaikkialla", hän sanoi. "Ja aina silloin ajattelen sinua."
"Ajatteletko?"
"Todella niin teen. Mutta mehän lähdemme etelään, tiedätkös."
"Sen tiedän."
"Englantiin ja Ranskaan — ehkä Italiaan."
"Se kyllä on sinulle terveellistä, Thora. Aurinko on sinulle hyväksi.
Ja saat nähdä hedelmiä ja kukkasia kasvamassa — se on ihanaa."