"Heikko, mutta aivan levollinen, ja niin voimissaan kuin asianhaaroihin katsoen voi odottaa."
"Jumalan kiitos!"
"Ja käy nyt itse vuoteeseen, Oskar, ja nuku huomisaamuun, jos voit."
"Käyn kyllä — kyllä. Kiitoksia, tohtori — tuhansia, tuhansia kiitoksia."
Sillävälin Anna oli virkahuoneessa kertomassa iloisia uutisia kuvernöörille ja sitten juoksemassa pitkin taloa löytääkseen jonkun viemään sanaa johtajalle.
"Minä lähden, äiti", virkkoi ääni keittiöstä.
"Hyvänen aika! Sinäkö siellä, Magnus? Milloin sini tulit?"
"Yhdentoista seuduissa eilen illalla."
"Olit siis täällä ennen Oskaria?"
"Kultaharja nelistää vinhasti, äiti."