Perintö isän kallis, ainut tää! Noin kuinka kehtasivat ryvettää!
(Kuuntelevat kelloa korvassaan.)
Matti.
Se kaikeks onneks sentään vielä käy, Ei siinä myöskään muuta vikaa näy.
(Itkevät ja puhdistavat. Suntio tulee perältä vasemmalla, kirkonavaimet kädessä.)
Suntio.
No, lapset, mikä hätä teillä on?
Matti.
Me luultiin tulleen vian kellohon.
Suntio.