"Sen olen nähnyt, Akeratos. Mutta missä ovat sen puolustajat?"
Papin oikea käsi tuli näkyviin ja teki halveksuvan liikkeen:
"Pytho ei pelkää meedialaisia."
"Muista, meedialaiset eivät tuo lahjoja, vaan tulevat ottamaan. Kaikki, mitä maailma tänne aarteita ja pyhiä esineitä lieneekin koonnut, se raastetaan Persepoliiseen ja Susaan. Yksin Pythian kolmijalka ryöstetään ja saastutetaan — käytetään suurkuninkaan porttolan koristeeksi. Kätke aarteet, Akeratos, kaiva ne maahan tahi kuljeta ne pois korykien luolaan, ennenkuin on myöhäistä."
Pappi kohautti olkapäitänsä.
"Olen jo liian kauan kuullut höpinääsi, vieras. Pytho ei pelkää meedialaisia. Hänen kaarensa ja hänen nuolensa ovat täällä pyhäkössä. Hänen aarteensa ovat siellä, missä aina ovat olleet. Etkö nähnyt Marathon-kultaa koskemattomana ateenalaisten aarrekammion edustalla? Yrittäköötpä persialaiset hakea sen takaisin. Suori itsesi matkaan ja heitä huolesi Apollonin huoneesta."
Hän käänsi Hermofantokselle selkänsä ja lähti menemään sisäkammioon.
"Vieläkö Pythia puhuu?" kysyi Hermofantos.
"Pythia puhuu, milloin jumala tahtoo."
"Sinä siis tiedät ajan, Akeratos."