— Niin juuri, herra kreivi.
— Mistä johtuu, että sellainen väkijoukko saa kokoontua kaduille? Ja että vaikka tulen ilmoittamatta, minua on puoli kaupunkia vastassa?
Pormestari tuijotti hämmästyneenä. — Epäilemättä, herra kreivi, — sanoi hän, — ovat jotkut tulleet koolle kunnioituksesta hänen majesteettinsa kirjeitä kohtaan, joita tuotte.
— Kuka on sanonut, että minulla on kirjeitä?
— Kukako…?
— Kuka kertoi, että minä tuon kirjeitä? — toisti kreivi Hannibal terävällä äänellä, käänsi tuoliaan puolittain ympäri ja katsoi hätääntynyttä pormestaria. — Kuka sitä kertoi?
— Teidän ylhäisyytenne, — sopersi pormestari, — sitähän kerrottiin kaikkialla eilen…
— Eilenkö?
— Viimeksi viime yönä… että oli tulossa kuninkaalta kirjeitä.
— Minunko kauttani?