Kulunut vuosi, niin täynnä vastuksia, niin täynnä elämää, siirtyi pian menneisyyteen, muistojen joukkoon. Samassa silmänräpäyksessä kuin he nousivat penkereeltä aukiolle, päättyivät kärsimykset ja vaivat, muuttuen kokemuksiksi, unohtumattomiksi elämyksiksi.
Kauppa-asema oli aivan samanlainen kuin tuona kesäiltana toista vuotta sitten, jolloin he olivat lähteneet matkalleen Hiljaisille seuduille. Tuo havainto lämmitti mieltä, se takasi heille heidän entiset paikkansa vanhassa, elävien olentojen maailmassa. Pohjola oli järkyttänyt heitä kerran toisensa jälkeen. Täällä oli kaikki tuttua, rauhallista, ennallaan. Tahtomattaan hengähtivät he syvään helpotuksesta.
Edempänä, tykkien luona, häämöitti yhä tummenevassa hämärässä tuttu matkamiesten ja postinkuljettajien rupatteleva, tupakoiva ja laulunpätkiä hyräilevä joukko. Metsä näytti kapealta, tummalta samettinauhalta taivasta vasten; hirsimajoista pilkottivat valot. Varasto, paaluaita, kaupparakennus, pitkä lippusalko, joka kurotteli tähtiin, tohina tykkien luona — kaikki tuo vahvisti miesten uskoa ihmisen yliherruuteen, uskoa, joka Pitkällä taipaleella oli horjunut useammin kuin kerran.
Varastorakennuksen kuistilla istui kymmenisen miestä. Sam Bolton etsi katseellaan päällikköä, keksien hänet lopulta muiden joukosta. Galen Albret istui tutunomaisessa asennossaan, etukumarassa, silmät hohtaen valkeitten, töyhtömäisten kulmien alta. Eränkävijät nousivat kuistille.
Kukaan ei liikahtanut. Sanaakaan ei sanottu. Tupakoitsijat pitelivät tarkkaavaisen näköisinä sikareitaan parin tuuman päässä kasvoistaan.
— Galen Albret, ilmoitti vanha erämies vihdoin, — tässä on Jingoss, ojibwa.
Päällikkö liikahti hiukan, hänen valtava ruumiinsa ja jyrkkäpiirteiset kasvonsa katosivat hämärään.
— Me-en-gen! kutsui hän terävästi.
Palvelijan kookas, suora vartalo ilmestyi näkyviin kuistin perältä.
— Huomenna, sanoi päällikkö, käyttäen ojibwain kieltä, tupakkatunnilla, on tälle miehelle annettava raippoja. Julkisesti. Viisikymmentä tukevaa sivallusta. Sitten on hänet sidottava paaluun, viikon ajaksi, ja hänen päänsä yläpuolelle on ripustettava kirjoitus, jossa creen- ja ojibwankielellä sanotaan, että Galen Albret tällä tavalla rankaisee varkaita.