Johnnyn uljas ryhti katosi heti kun hän äkkäsi meidät.
— Mikä hätänä? kysyi Ward levollisesti.
— Tavaramme — Yankin ja minun — oli viskattu veneestä rannalle ja niiden tilalla oli joitakin vieraita kamppeita, selitti Johnny.
— Vai niin — teitä on huvittanut pikkuinen uudestijärjestely. Miten se on selitettävissä? hymyili Ward vieraille.
— En tiedä mitään uudestaanjärjestelystä, vastasi muuan noista neljästä lyhyesti. Me olemme vuokranneet tämän veneen ja me aiomme sen myös pitää. Emme voi sallia tuon nuoren vekaran asettuvan tiellemme.
— Ymmärrän, vastasi Talbot leikkisästi. Suvainnette, että lausun muutaman sanan ystävällemme soutumiehelle. Hän puhutteli miestä espanjankielellä, saaden lyhyitä, töykeitä vastauksia. — Hän sanoo, tulkitsi Talbot minulle, että hän ei ole koskaan luvannut kuljettaa meitä jokea ylöspäin.
— No, siinä kuulette, mutisi vaaleahousuinen.
— Paljonko olette luvannut maksaa hänelle? kysyi Talbot.
Mies joutui hämilleen.
— Se ei kuulu teihin, vastasi hän.