Johnny tuijotti häntä pitkään.
— Tarkoitan, sanoi Talbot ystävällisesti, ettei sinulla ollut oikeutta yrittää voittaa rahoja pelissä, ellet olisi ollut valmis kantamaan seuraukset epäonnistumisesta. Se ei ollut rehellistä meitä kohtaan.
— Ymmärrän, vastasi Johnny hitaasti. Enpä tosiaan tullut ajatelleeksi…
— No, onni oli myötäsi, naureskeli Talbot, joten annamme tämän jutun raueta. — Johnny otti vastaan huomautuksen nöyrästi, mutta olisipa sen vain antanut joku muu kuin Ward, niin olisi nuorukainen varmasti raivostunut.
— Entä mitä on Frank hommaillut? kysyi Talbot.
Kerroin muutamin sanoin työstäni ja näytin kultamöhkälettä.
— Siinä kaikki, mitä olen saanut aikaan, sanoin lopuksi, ja puolet tästä kultamöhkäleestä on sitäpaitsi toisen omaisuutta. Mutta parissa päivässä haalin kokoon osuuteni. Täällä on työtä yllinkyllin. Ja ellen ryhdy samanlaiseen uhkayritykseen kuin Johnny, on minun jäätävä tänne joksikin ajaksi.
Talbot tuijotti minua punnitsevasti. Kun vihdoin tunsin kiusaantuvan!, käänsi hän pois katseensa.
Sinulla kai on määrä koossa? sanoi Yank hänelle tovin kuluttua.
— Tietysti, vastasi Talbot kuin unesta heräten.