»Hei Peter», huusi hän viitaten haalistuneeseen ilmoituslappuun. »Mitä sinä tuolla tarkoitat?» Hän iski silmää toisille. Peterin onnettomuudet tunsivat kaikki.
»Mitä?» kysyi Peter omituisesti.
»Sinä et ole kirjoittanut tätä oikein. Siinä seisoo tuhat viisisataa jalkaa ja laki sanoo, että siinä pitää olla tuhatviisisataa neliöjalkaa. Sinun valtauksesi ei ole lainmukainen. Minä anastan sen sinulta.»
Se oli naurettavaa puhetta. Jokainen sen tiesi ja he valmistautuivat nauramaan, oikein suun täydeltä.
Peter ampui sanaakaan sanomatta puhujan, läpi sydämen. Ihmiset sanoivat oikeudessa, että se oli raain ja aiheettomin murha, mitä he tiesivät.
XIII.
TYTTÖ PUNAISISSA.
»Ei minulla ole mitään sitä vastaan», sanoi Idän mies, nojautuen eteenpäin karkeatekoisesta hirsiseinästä, antaakseen enemmän pontta sanoilleen. »Sillä minä uskon, että kukin huvittelee omalla tavallaan. Jos kerran pitää rymytä, niin miksi ei rymytä siivosti ja tyydytä siihen. Mutta minä tarkoitan noita viattomia tyttöjä, jotka tulevat tänne huvittelemaan — se on kamalaa!»
»Se on helvetillistä», myönsi Lännen mies iloisesti.
»Katso nyt tuotakin sievää typykkää tuolla — —»