"Clover", huudahti Katy, "etkö juoksisi käskemään Filipiä minun puheilleni? Puhu kauniisti, ymmärräthän?"
"Minähän puhuin kauniisti, oikein kauniisti, mutta siitä ei ollut apua", sanoi Hanna, johon kananpojille tehty julmuus oli nähtävästi syvästi vaikuttanut.
"Mikä ilkiö Filipistä tuleekaan!" sanoi Elsie. "Isä sanoo että hänen nimensä tulisi olla 'Pickle'." [Pickle = päälurjus]
"Pickles-säilykkeet [pickles = etikkasäilykkeet] saattavat joskus olla sangen hyviä, kuten tiedätte", vastasi Katy nauraen.
Pian tuli Filip Cloverin seuraamana. Hän näytti vähän uhkamieliseltä, mutta Katy ymmärsi kohdella häntä oikein. Hän nosti Filipin polvelleen — siitä Filip piti kovin, vaikka olikin jo iso poika — ja puhui hänelle pienistä vapisevista kananpoika-paroista niin hellästi, että Filipin sydän aivan suli.
"Ei minun tarkoitukseni ollut tehdä niille pahaa, ihan totta", sanoi hän, "mutta ne olivat kaikki likaisia ja keltaisia — munaisia, näethän, ja ajattelin että olisi mieleesi, jos pesisin ne."
"Mutta Filip, ei se ole munaa — ne ovat vain pieniä puhtaita pikku höyheniä, samallaisia kuin kanarialinnun siivet."
"Ovatko?"
"Kyllä. Ja nyt on poikasilla niin kylmä, ja ne ovat niin avuttomia, niinkuin sinustakin tuntuisi, jos putoaisit lammikkoon, eikä kukaan sitten antaisi sinulle kuivia vaatteita. Eiköhän sinun pitäisi mennä niitä lämmittelemään?"
"Mitenkä?"