"Voitko liikuttaa tätä jalkaasi?" kysyi hän.
Katy liikutti sitä heikosti.
"Entä tätä?"
Liike oli paljoa heikompi.
"Koskiko siihen?" kysyi tohtori Alsop huomatessaan tuskanilmeen Katyn kasvoilla.
"Koski kyllä, vähän", vastasi Katy koettaen kovasti estää itkuaan.
"Selässäkö, mitä? Tuntuiko kipua ylhäällä vai alhaalla?" Ja lääkäri paineli Katyn selkärankaa muutaman minuutin saattaen hänet kiemurtelemaan rauhattomasti.
"Pelkään hänen vahingoittuneen jotenkin", sanoi hän vihdoin, "mutta mahdotonta on sanoa tarkoin miten. Saattaa olla vain joku venähtyminen tai vähäinen nyrjähdys", lisäsi hän nähdessään kauhunilmeen Katyn kasvoilla. "Neiti Carr, parasta olisi viedä hänet yläkertaan ja riisua hänet niin pian kuin voitte. Jätän ohjeita hieromista varten." Ja tohtori Alsop otti paperiliuskan ja alkoi kirjoittaa.
"Voi, täytyykö minun paneutua vuoteeseen?" sanoi Katy. "Tohtori, kuinka kauan minun on oltava makuulla?"
"Riippuu siitä, kuinka pian paranet," vastasi lääkäri, "toivottavasti ei kauan. Ehkä muutamia päiviä."