"Näethän, unohdan kaiken, mitä olen osannut", sanoi hän, "ja Clover alkaa tällä lukukaudella, enkä soisi hänen pääsevän paljon edelle minusta. Isä, etkö luule, että herra Berger tahtoisi tulla tänne? Hänhän käy joskus kodeissakin opettamassa."
"Luulen hänen tulevan, jos pyydämme", sanoi tohtori Carr hyvillään siitä, että Katyssä heräsi jälleen jotakin elämänhalun tapaista.
Siten asia järjestettiinkin. Herra Berger tuli kahdesti viikossa ja istui ison tuolin vieressä korjaten Katyn kirjoituksia ja harjoittaen ääntämistä ja verbien taivutuksia. Hän oli vanha, pieni ranskalainen, joka vilkkaudellaan osasi tehdä tuntinsa miellyttäviksi.
"Te teette työtä enemmän kuin ennen, neitiseni", sanoi hän eräänä päivänä, "jos jatkatte näin, tulee teistä paras oppilaani. Ja jos selän loukkaantuminen saattoi teidät ahkeraan opiskeluun, olisi hyvä, jos muutkin nuorista neideistäni vioittaisivat selkänsä."
Katy naurahti. Mutta huolimatta herra Bergeristä ja hänen tunneistaan, ja huolimatta Katyn ponnistuksista pysyä iloisena ja toimeliaana oli toinen talvi paljoa kovempi kuin ensimäinen. Niin on usein sairaitten ihmisten laita. Sairauden ensi aikoina on jonkinlainen kiihtyminen ja hermostuneisuus suurena apuna. Mutta kun kuukaudet jatkuvat samallaisina, niin kaikki rupeaa tuntumaan kyllästyttävän vanhalta ja ikävältä; silloin tahtoo rohkeinkin lannistua ja mieli käydä apeaksi. Kevät näytti Katyn mielestä olevan niin kaukana, kaukana.
"Toivon että jotakin tapahtuisi", sanoi hän usein itsekseen. Ja jotakin olikin tapahtumassa. Mutta hän ei aavistanutkaan, mitä se oli.
"Katy", sanoi Clover tullen eräänä marraskuun päivänä huoneeseen, "tiedätkö, missä kanvertti on? Izzie-tädillä on hirveä päänkivistys."
"En", vastasi Katy, "en tiedä. Tai, odota Clover, muistelen kuin Debby olisi haeskellut sitä eräänä päivänä. Ehkä löydät sen hänen huoneestaan."
"Merkillistä", puheli hän yksinään, kun Clover oli mennyt, "en muista
Izzie-tädillä koskaan ennen olleen päänpakotusta."
"Kuinka Izzie-täti voi?" kysyi hän, kun isä tuli sisään puolenpäivän aikaan.