"Eikö hän saa ennen kuolemaansa enää koskaan päivänvaloon tulla?"
"Ei, sillä hän on tehnyt mitä ankarimman pyhän lupauksen, ettei lähde luolasta muutoin kuin kuolleena."
"Kuinka vanha hän on?"
"Hänen ikäänsä emme tiedä, mutta hän näytti noin neljänkymmenen vuoden vanhalta."
"Mutta entä jos hän sairastuu? Voiko hän silloin apua saada?"
"Ei. Hän ei saa koskaan toisen ihmisen kanssa puhua. Jos hän sairastuu, niin hänen täytyy kärsivällisesti odottaa kunnes paranee tai kuolee."
"Te ette siis milloinkaan saa tietoa hänen tilastansa?"
"Emme ennen hänen kuolemaansa. Joka päivä lykätään hänelle aukosta kulhollinen tsambaa ja joka seitsemäs päivä hiukan teetä ja palanen voita. Ne korjaa hän yöllä ja asettaa tyhjän kulhon paikoillensa seuraavaa ateriaa varten täytettäväksi. Jos jonakin päivänä tapaamme kulhon aukossa täynnä, niin tiedämme, että muuriin suljetun asiat eivät ole paikallaan. Ellei hän seuraavanakaan päivänä ole kulhoon kajonnut, lisäytyy pelkomme, ja jos hän ei kuuteen päivään ole ruuasta välittänyt, niin katsomme hänet kuolleeksi ja murramme sisäänkäytävän auki."
"Onko sellaista jo ennen tapahtunut?"
"Kyllä. Kolme vuotta sitten kuoli eräs lama, joka oli kaksitoista vuotta noiden muurien sisällä viettänyt. 15 vuotta sitten kuoli toinen lama, joka oli asustanut erakkona 40 vuotta, sulkeutuen 20-vuotiaana pimeyteen. Mutta bombo on kai Tangissa kuullut puhuttavan lamasta, joka on 59 vuotta asunut Lung-gandän-gumpan luostarin erakkoluolassa, kokonaan valosta ja maailmasta eristettynä?"