Iltapäivin kävi kenraali tavallisesti minun kanssani ratsastamassa Tibetiin menevää tietä myöten. Puhelimme silloin Europan tulevaisuudesta Aasiassa ja Afrikassa, ja minä sain perusteellisen kuvan lordi Kitchenerin elämästä ja työstä Egyptissä.
Mutta nämäkin Snowdonin päivät menivät ohi. Lokakuun 11. p:nä vei minut Afrikan voittaja asemalle juuri samaan aikaan, kun väki meni kirkkoon, ja minä sanoin viimeiset jäähyväiseni tälle miehelle, jonka tekoja olen aina rajattomasti ihaillut. Sommerhillin asemalla, varakuninkaan palatsin alapuolella, vaihdoin vielä viimeisen kädenpuristuksen rakkaan ystäväni Dunlop Smithin kanssa. Sitten hävisivät Simlan valkeat kesä-asunnot etäisyyteen ja juna kiiti kuumaa Intiaa ja autiota merta kohti.