"'No niin, siellä on moottori', ajattelin minä. Tunsin myöskin heikkoa bentsiinin hajua. Se oli siis bentsiinimoottori.
"Herra meni viereiseen huoneeseen ja sulki oven jälkeensä.
"Äkkiä olin kuulevinani melua takaani. Aioin juuri kääntyä katsomaan, mikä äänen aiheutti — — kun samassa sain voimakkaan iskun päähäni ja menetin tajuntani, Isku oli ollut pehmeä, mutta samalla voimakas; luulen melkein, että minua lyötiin hiekkapussilla. Lyönnin vaikutuksesta menetin, kuten sanottu, tajuntani täydelleen noin pariksi minuutiksi. Sitten olin tuntevinani, että joku märkä, luultavasti kloroformiin kastettu liina painettiin suutani vasten ja minä vaivuin syvään uneen."
II
POLKUPYÖRÄILIJÄ.
Miehen päästyä näin pitkälle kertomuksessaan nousi Asbjörn Krag ja alkoi kävellä edestakaisin huoneessaan.
Hän katsahti tarkkaavaisesti suojattiinsa, ja jos hänellä lienee ollutkin joitakin epäilyksiä miehen kertomuksen todenperäisyydestä, katosivat ne heti. Mies ei voinut olla valehtelija.
"Käsitän kyllä, että epäilette kertomustani valheeksi", sanoi mies, "eikä se olekaan lainkaan kummallista, sillä en olisi koskaan luullut, että vanhollisessa Kristianiassa voisi sellaista tapahtua."
"Jatkakaa vain kertomustanne", sanoi salapoliisi, "uskon teitä."
Mies jatkoi: