Kristianialaissalapoliisi tahtoi ainoastaan todeta, että professori oli jälleen alkanut vanhan komediansa.
Sentähden hän meni tämän ohi ja kiirehti juhlasaliin ja heittäytyi siellä erääseen lepotuoliin.
Kohta sitten tuli professorikin käyden lylleröiden.
Asbjörn Kragista tuntui, kuin olisi professori tällä kerralla katsellut häntä tarkemmin, meikeinpä tutkivasti. Se oli vaan silmänräpäys, mutta tällä sekuntilla keksi kristianialaissalapoliisi terävän, tutkivan katseen vanhan hupakon silmissä.
Professori kääntyi musiikkikoneensa puoleen ja Asbjörn Krag kätki kasvonsa vanhan sanomalehden taakse.
Pian sitten meni musiikkiprofessori. Siiloin nousi Krag ylös tuolistaan ja kutsui erään konttorihenkilön.
— Kuka asuu numerossa 24? kysyi hän.
Hän oli ohimennessään huomannut musiikkiprofessorin äsken jättäneen tämän huoneen.
Kysyttävä osotti taulua ja sanoi:
— Kuten itsekin näette, mr Burns.