Kristianialaissalapoliisi nauroi.
— Teillä on runollisuuden taipumukset, sanoi hän — kuten kaikillakin sirkusjohtajilla. Miksi ranskalainen kreivi rupeaisi esiintymään ilveilijänä jossain norjalaisessa sirkuskiertueessa.
Johtaja raapi niskaansa. Ei… ei… ei… ei voi olla oikeassa, mutta silloin on hän, tuhat tulimmainen minut periköön, englantilainen loordi.
— Sitä otaksumaa vastaan voin vetää juuri samat todistukset.
— Niin, mutta mikä hitto hän sitten on?
— Suoraan sanoen, herra johtaja, ajattelin juuri kysyä teiltä sitä samaa.
Johtaja peräytyi ja katsoi kauhuissaan Asbjörn Kragiin
— Ahaa, sanoi hän, luuletteko, että se on eräs sellainen.
— Sellainen?
— Niin. Suurroisto, joku karannut pankinjohtaja ehkä, huijari. Ehkä salamurhaaja. Hui hai!