— Tilannetta voidaan pitää muuttumattomana, ajatteli Krag. Mutta jos mr Burnsin viimeinen sähkösanoma olikin merkinnyt varkauden edellytyksien olevan parhaimpia niin odottaa tietysti nyt rahapohatta kaukaa vaan ratkaisevaa tietoa joko kepposen epäonnistumisesta tahi myöskin, että molemmat "komissionit" olivat onnistuneet saamaan "kaupan" kuntoon.
Mutta silloinhan täytyy ratkaisevienkin tapauksien olla lähellä tuloaan.
Asbjörn Krag ei voinut vapautua siitä käsityksestä, että hänen olettamuksensa oli oikea ja että hän oli tullut oikeille jäljille.
Hän harkitsi asiaa kohta toisensa jälkeen eikä voinut keksiä muuta tyydyttävää selitystä erilaisista tapauksista ja elämyksistä.
Kiitos olkoon hänen johtopäätöksiensä, jotka nimittäin usein saivat parhaan aineellisen perustelun, jota ilman ne häilyisivät vapaaseen ilmaan täydellisen tarkoituksettomina. Mutta koska ei ilta eikä yökään tuonut mukanaan mitään ratkaisevaa, päätti Asbjörn Krag harjoittaa puhdasta peliä ja hinata sotalipun.
Tämä tyyneys saattoi hänet levottomaksi kuten aina tunnetaan vastenmielistä mieltä tiedettäessä, että viholliset hiipivät ympärinsä yön pimeydessä.
Hän ilmoitti siis virallisesti kaupungin poliisiviranomaisille konsulin taidegalleriaan suunnitellussa varkaudesta. Oli tarkoitus varastaa eräs hänen kallisarvoisimmista ja kauneimmista tauluistaan.
Hän ei kuitenkaan maininnut mitään siitä, että oli jo huomattu van
Dyckin oman muotokuvan miltei seinästä sahatuksi.
Asbjörn Krag asettui yhteyteen poliisimestarin kanssa, joka suurella viisaudella ja mielenkiinnolla otti asian vastaan.
Hän antoi määräyksiä vahtien asettamisesta osittain konsulin asunnon lähelle, osittain niille teille jotka johtivat kaupungista ulos sekä rautatieasemalle että höyrylaivalaiturille.